Samettitakki

Minä poden ompelukammoa. Suunnittelu on kivaa, mutta jokaisen uuden projektin edessä tunnen itseni voimattomaksi. Kun en vaan osaa, enkä ymmärrä ohjeitakaan. Ja ompelemisessa on liikaa ärsyttäviä työvaiheita ja liikaa sellaista mikronysväämistä, että pitää kököttää lattialla selkä jumissa. Ei ei ei. Neulomisessa sen sijaan (lähes) jokainen työvaihe on nautinnollista ja rentouttavaa. Sitä voi tehdä sohvalla. Se on mun juttu.

Mutta koska suunnittelu on kivaa, niin onhan se turhauttavaa, jos jotain asiaa miettii kuukausikaupalla, eikä mitään tapahdu. Koska ei uskalla aloittaa. Niinpä Ihastellen, ihmetellen -blogissa ollut lausahdus toisen, ainakin entisen ompelukammoisen suusta sai minut toimimaan. "Hyvänen aika! Kankaitahan ne vain ovat." Ja koska tämän takin kankaana on kirpparilta löytynyt pehmoinen samettihame, joka maksoi kokonaisen euron, niin uskalsin aloittaa tekemään takkia Ukolle. Jos se menee pieleen, niin sitten menee..

Paitsi ettei mennyt! :) Tällä kertaa en sooloillut muuten yhtään kaavojen kanssa, paitsi että lisäsin vähän pituutta helmaan ja hihoihin. Ja muokkasin vähän hupun mallia. Hihat piti tehdä kahdesta kappaleesta, kun kangas ei muuten olisi riittänyt. Ensimmäistä kertaa koskaan seurasin orjallisesti ompeluohjeita ja kannatti. Tämähän olikin ihan helppoa! Merkin ompelu niskaan oli takin vaikein työvaihe, kun piti laittaa se käsin, eikä neula meinannut mennä merkistä läpi. Ukon päälle takkia en ole vielä kokeillut, mutta suoraan voin sanoa, että iso se vielä on. Mutta tarkoituskin oli, että tämä on kävelevän taaperon takki. Nyt on kyllä aika hieno fiilis, kun ylitin itseni ihan kympillä! :)

Tästä lähdettiin ja tähän päädyttiin.

• Kaava: SK 10/2007
• Koko: 80 cm
• Kankaat: Sametti kirpparihameesta ja vuoren trikoo Nansoa Löytö-Palasta
• Muuta: KAM-nepit edessä

Rinsessa

Aloin tikuttamaan tätä rinsessa-pipoa jo ennen joulua, mutta koska mallikuvio oli suhteellisen tylsää kudottavaa, niin rinnalla olen tehnyt koko ajan myös muita neuleita. Lankana oli unelmanpehmeä baby cashmerino ja sitä täytyy ehdottomasti kokeilla myös jossain muussakin työssä. Mutta hitusen isommalla puikkokoolla, jotta pehmeys tulee vielä paremmin esille.

Loin suhteellisen pienen pääni takia silmukoita vähemmän kuin ohjeessa, mutta aloin aavistelemaan työn edetessä, että piposta tulee sittenkin jopa liian pieni. Olisi taas pitänyt tehdä se mallitilkku.. Mutta kastelun ja kunnon venytyksen jälkeen se mahtuu kuin mahtuukin ihan helposti päähän! Onneksi, koska hukkaan mennyt tylsä tikutus olisi harmittanut ihan hulluna.

• Malli: Rinsessa-setti Ullasta
• Lanka: Debbie Bliss baby cashmerino, 63 g
• Puikot: 2,5 mm
  

Hauvapökät

Palauttelin taas pitkästä aikaa mieleen ompelun saloja, eikä kyllä mennyt ihan putkeen. Ensin mokasin kankaan leikkaamisessa, kun pidensin lahkeita kaavan yli ja aloitin leikkaamisen alhaalta päin. Tietysti ilman saumanvaroja. Joten housujen malli muuttui heti, eikä ainakaan parempaan suuntaan. Olin kyllä aikonut laittaa kuminauhat lahkeisiin, joten päätin silti aloittaa ompelun. Sitten aloin aplikoimaan koiraa tummanruskealla langalla, mutta en ollutkaan tyytyväinen, joten jouduin purkamaan kolmasosan koirasta. Voin muuten kertoa, ettei aplikoinnin purkaminen ole kivaa! ;)

Enkä oikein tykkää resorin väristäkään, mutta sille ei nyt voi mitään, kun Myllymuksuilta sain tuota viininpunertavaa syksyllä tilatessani oranssia. Ajattelin jo purkaa sen pois ja vaihtaa tilalle vaikka luonnonvalkoisen, mutta en ole niin tyytyväinen housuihin itsessään, että kannattaisi. Aplikoinnista kylläkin tykkään, vaikka koiran mahalinjassa on jotain outoa näin jälkeen päin tarkasteltuna.. Noh, on nämä ihan hyvät kotihousut! Ja pyllyssä oleva kuva näyttää kivalta ryömivällä vauvalla. :)

• Kaava: SK 4/07
• Kankaat: Velour Eurokankaasta, resori Myllymuksuilta

Tunnustus

Sain Satumaa-blogin Satulta kivan koiramaisen tunnustuksen. Kiitos! :)

Slipari

Jipii! Pinkki slipoveri on vihdoin valmis! Nyt joulun jälkeen on ollut hyvin aikaa keskittyä taas omiin neuleisiin, joten tämäkin koko loppuvuoden rahin päällä lojunut mytty muokkautui ihanaksi vaatekappaleeksi. Olin ostanut vaaleanpunaista seiskaveikkaa Prisman alekorista jo muutama vuosi sitten neuletakkia varten, mutta en koskaan aloittanutkaan sitä. Sain siis taas tuhottua lankavarastoa parin sadan gramman verran. Seiskaveikkahan on aika karkeaa lankaa, mutta kunnollinen liotus teki sille kyllä ihmeitä! Tästä tulee ehdottomasti käyttöneule. :)

Slipoverin malli on pääasiassa oma, vaikkakin jonkin verran ideaa on varastettu tästä Novitan mallista. Ensimmäistä kertaa ikinä tein kunnollisen mallitilkun ja laskin silmukkamäärän ennen työn aloitusta. Ja täytyy sanoa, että kannatti. Näin kauan meni näinkin yksinkertaisen asian oppimiseen.. Sliparin ainut huono puoli on taakse muodostuva makkara, jonka vissiin väärässä kohdassa olevat vyötärömuotoilut aiheuttaa. Mutta tuskin se käytössä paljoa häiritsee. Oli muuten aika vilpoisa kuvaushetki -22 asteen pakkasessa!

• Malli: Oma
• Lanka: Novitan 7 veljestä, 189 g.
• Puikot: 4,5 mm

Ja puikolle (Addin sellaisille! :)) hyppäsi heti uusi neule, Lehmus. Ruskea pipo pitää myös taistella loppuun jossain välissä..

2009

Tein vähän yhteenvetoa siitä, että mitä tulikaan tehtyä vuonna 2009. Vuosi oli tosi kaksijakoinen, sillä alkuvuosi jäi mieleen hyvin hidastempoisena ja odottavana. Loppuvuosi huhtikuusta eteenpäin meni sen sijaan hyvin vauhdikkaasti vauva-arjen pyörityksessä. Yllättävän paljon sain silti aikaiseksi käsitöiden saralla.

Viime vuonna kuvaan tuli uutena juttuna ompeleminen ja hurahdin ostelemaan paljon ihania kankaita. Loppuvuonna onneksi sain järjen mukaan tähän touhuun ja jätin monta kuosiuutuutta tilaamatta. Neulerintamalla uutta oli se, että aloin vaatimaan langalta enemmän kuin ennen. Aiemmin olin ostanut suurimman osan langoistani marketeista, mutta nyt löysin kunnolla varsinaisten lankakauppojen laajat valikoimat. Aloin myös uskaltaa aloittaa hieman vaativampiakin neuleprojekteja. Tästä on hyvä jatkaa tänä vuonna!

Joululahjoja

Niin vaan vuosi vaihtui ja oli ihana palata myös kotiin pitkästä aikaa. Vaikka reissussa olisi kuinka mukavaa, niin silti oma koti on paras paikka. Me siis vietettiin Ukon kanssa melkein kuukausi reissun päällä, vuorotellen mummin ja papan luona. Joulukin tuli ja meni, eikä koneella tullut oltua käytännössä ollenkaan. Tästä syystä myös blogissa on ollut hyvin hiljaista. Eipä tosin käsityörintamallakaan ole ollut niin järin vauhdikasta. Joululahjapaketteihin sujahti jokunen itse tehty lahja ja ne sain myös ajoissa valmiiksi, mutta muuten ei ole kovin paljoa neulotuttanut. Ompeluksia en edes harkinnut tekeväni. Neulomuksien saralla tekeillä on pipo itselleni, mutta into lopahti siihenkin, kun aloin aavistelemaan, että siitä on tulossa liian pieni. Noh, siitä sitten lisää myöhemmin, mutta tässä näiden muutamien lahjojen esittelyä.

Aiemmin vilauttelemani tehtaan tuotokset olivat yksinkertaisella kaavalla tehtyjä kasseja, joita valmistui kymmenen kappaletta. Lähes kaikki kankaat olivat vuosia kangaslaatikossa muhineita, joista oli hyvä päästä eroon, jotta tulee tilaa uusille. :)


Äidin pakettiin sujahti lämpöiset kynsikkäät alpakkalangasta. Näistä tuli niin ihanat, että taidanpa tehdä itselleni samanlaiset! Malli oli kahden Ullassa julkaistun ohjeen yhdistelmä ja olipa muuten ensimmäinen kerta, kun tein mihinkään hanskoihin peukalokiilan..

• Ohje: Rinsessa-kämmekkäät (silmukkamäärä, varren mallineule ja peukalokiila) ja Aninka (palmikkokuvio)
• Lanka: Teetee Alpakka
• Puikot: 3 mm

Sisko sai uudet villasukat, jotka kylläkin valmistuivat jo melkein 2 vuotta sitten silloisen villasukkabuumin myötä. Malli oli oma ja lankana Novitan 7 veljestä jättiraita.


Siskon nuorimmalle tytölle kudoin nukenmekon. Tarkoituksena oli tehdä nukenvaatteita enemmänkin sekä langasta että ompelemalla, mutta en ehtinytkään.. ;) Hameosio oli jostain valmiista ohjeesta, mutta jatkoin sen mekoksi omasta päästä. Taakse ompelin pari nepparia pukemisen helpottamiseksi. Lankana oli Fleur.


Ja sitten lopuksi pitää vielä hehkuttaa omaa lahjaa, sillä sain mieheltäni Addi Click -pyöröpuikkosetin! Tähän asti olen omistanut ainoastaan halpispuikkoja, joiden jähmeät kaapelit pysyvät kippuralla, vaikka niille tekisi mitä. Tästä syystä olen inhonnut pyöröpuikkojen käyttöä ja olenkin tehnyt lähes kaikki neuleeni aina sukkapuikoilla. Luvassa on siis toivottavasti uusia ihania elämyksiä neulerintamalla.. ;D

Kiitos myös Satulle Ukon lahjasta!

Hyvää uutta vuotta 2010 kaikille blogin lukijoille!