Blogi on viettänyt hiljaista eloa tänä kesänä, vaikka oikeassa elämässä on tapahtunut paljon. Olemme tätä nykyä kaukana kotoa. Vai oliko se sittenkin paluu kotiin? Joka tapauksessa osoitteemme vaihtui alkukesästä yli 500 kilometrin päähän vanhasta, joka tarkoitti sitä, että sokkeloinen rivitaloneliö vaihtui ihanaan väljyyteen ja omaan tupaan, postimerkin kokoinen piha kasvoi eksponentiaalisesti ja tehtävien töiden lista räjähti käsiin.
Tästä lähdetiin...
...ja tänne päädyttiin.
30 vuotta vanhat pinnat kaipaavat kipeästi uutta ilmettä. Aloitimme heti repimään tapetteja...
Ja sitä touhuahan riittää.
Ja riittää. Eikä loppua näy! Onko kenelläkään muuten vinkkejä, mitä tehdä ässätexin kanssa? Repiäkö pois, vai peittää jotenkin?
Maalaamistakin tietysti riittää ja lapset pistivät ranttaliksi sen kerran, kun pääsivät toteuttamaan itseään. :D
Ulkohommia ollaan aloiteltu, mutta pääosin ne saavat jäädä tuleville kesille. Polttopuita tarvitaan kuitenkin jo ensi talvena ja koirille aidattiin piha kauttaaltaan. Eläkeläiset ovatkin olleet todella onnellisia reilun kokoisesta omasta pihasta. Raivattavaahan tällaisessa vanhahkossa pihassa kyllä riittää ja myös kaikessa työkalujen ja muiden romppeiden määrässä, sillä emme päässeet muuttamaan ihan täysin tyhjään taloon...
Mutta nyt mahtuu lapsillekin puuhattavaa omalla pihalla! Kesäillat ovat myös siis täyttyneet esimerkiksi hiekkikseen ja tramppaan liittyvillä askareilla. Jonkun verran ollaan ehditty myös retkeilemään lähimaastoihin tutustuen. Vaikka itselleni maastot ovatkin jo lapsuudesta tuttuja. :)
Vihdoin meillä on myös ruhtinaallisesti pakastintilaa!
Mutta toistaiseksi suurin työ ollaan tehty kylpyhuoneessa. Mäntypaneelihirvitykselle piti oitis tehdä jotain, joten yhden seinän sudin jo heti muuton jälkeen saunasuojalla tummaksi.
Kylpyhuoneen ja takkahuoneen välinen ovi tuntui turhalta, joten se sai lähteä ja tilalle tuli kylppärin puolelle uutta paneelia, joka maalattiin valkoiseksi.
Entisen takkahuoneen, nykyisen työhuoneen seinään sen sijaan tuli yhtenäinen maalipinta.
Kylpyhuoneen kaakelit maalattiin valkoiseksi, jotta ihanat kasarikaakelit saatiin peittoon. Katto koki saman kohtalon ja kellastunut mänty vaihtui valkoisuuteen.
Ja tadaa! Muutos on melkoinen. :) Tarkoitus on tehdä kylpyhuone-kodinhoitohuone -akselille täysremontti muutaman vuoden kuluttua, mutta jospa näillä päästäisi sinne asti, ilman että alkaa silmiä särkemään joka kerta kun suihkussa käy. Allas meni myös vaihtoon, mutta sen asennus odottaa vielä viikonloppua.
Kodinhoitohuoneessakin jouduttiin parantamaan toiminnallisuutta vaikka kuinka, mutta se oli lähinnä lisäkaappien hommaamista, pöytätasojen fiksaamista ja kaappien ovien vaihtamista.
Iltapuhteiksi on myös riittänyt vaikka kuinka erinäisten uusien säilytyskalusteiden kokoamista. Mutta on mahtavaa, kun kaikelle on nyt vihdoin oma paikkansa ja tarpeelliset tavarat pystyy säilyttämään väljästi!
Tapetointia olisi myös luvassa muutaman seinän verran, mutta milloinkohan sen aika koittaa...? Isoimmista remonttikohteista kuten keittiöstä ja lattiasta puhumattakaan!
Ja jos jaksoit lukea tänne saakka, niin on varmasti selvää, miksei uusia ompeluksia ole valmistunut. :) Asunnon vaihdon ainut huono puoli on se, että oma ompeluhuone vaihtui ompelunurkkaukseen kodinhoitohuoneen nurkassa. Mutta kyllä siinäkin mahtuu oikein hyvin työskentelemään, vaikkakin ehkä kaavojen piirtäminen ja kankaiden leikkaus pitää vastedes hoitaa jossain muualla kuin ompeluhuoneen lattialla.
Vielä pari viikkoa sitten ompelunurkkaus näytti tältä, mutta nyt on jo kankaat ja muut tarvikkeet omilla paikoillaan. Kunhan vain muistaisi, että missä on minkäkin tarvikkeen uusi sijainti. Kuvassa näkyvä lipasto kaipaa pintaansa myös maalia. Mutta ehkäpä ne koneetkin alkavat laulaa piakkoin, kunhan suurimmat linjat alkavat uudessa kodissa näyttää tarpeeksi mukavilta. :)