Uusi ilme kalenterille

Omaksi huviksi -blogista bongasin joku aika sitten niin ihanat kalenterin kannet, että päätin, että nyt on uudistuksen aika omankin kalenterini kohdalla. Minulla on ollut vuosikausia käytössä samat punaiset ja nahkaiset, Budapestistä ostetut kannet. Olin aika ilahtunut, kun omasta hyllystäni löytyi pieni palanen samaa kangasta, kuin niissä esikuvana olleissa kansissa, joten päätin käyttää sitä. Sisäpuolelle laitoin Sinooperista ostettua Tildaa.

Kanteen laitoin koko etu- ja takakannen kokoisen taskun, johon saa laitettua kynän tai jotain muuta tarpeellista. Kohdistin kankaan kuvion kuitenkin siten, ettei tasku hyppää silmille ollessaan tyhjä. Kansista ei tullut täydellisiä, mutta riittävän hyvät, jotta ne jäävät käyttöön. Seuraavaan versioon, milloin sen sitten teenkin, pitää muistaa laittaa tukikangasta ja olla vielä tarkempi, ettei kankaan ja kalenterin väliin jää yhtään ylimääräistä väljyyttä. Kansien olisi meinaan hyvä olla vähän napakammat. Mutta tykkään näistä silti!

Tonttuilua

 

Tajusin jokunen päivä sitten, ettei Pojalla ole mitään sekä siistiä että jouluista vaatetta aatoksi. Olen kyllä katsellut kaupoissa kivoja jouluisia kauluspaitoja, mutta en ole millään viitsinyt ostaa mitään uutta vaatetta yhden päivän käyttöä varten.

Pikkusiskolle sen sijaan olin suunnitellut jo pitempään tekeväni punaisen liivimekon valkoisella sydämellä, joten kun aloin leikkaamaan mekkoa, niin samalla leikkasin Pojalle sliparin. En ole kylläkään ihan varma, että tykkäänkö velourisesta sliparista. Mikä on aika kummallista, sillä velourinen liivari on taas oikein kiva.. Mutta aika iloinen tonttukaksikko löytyi meidän sohvalta kuvaustilanteessa. :)

• Kaavat: Mekko SK 5/09, slipari oma
• Koko: Mekko 86 cm, slipari n. 104 cm
• Kangas: Velour lahjoituksena saatu

Pino peruspaitoja

Aika lailla pitemmittä puheitta tässä on pino uusia paitoja Pojalle. Kasvu tapahtuu näemmä harppauksittain, kun yhtäkkiä on moni lempipaita joutanut kiertoon liian lyhyiden hihojen takia. Kaivoin siis hyllystä kasan kivoja kuviotrikoita ja aloin ompeluhommiin.

Taidan olla muuten aika hidas ompelija, kun jossain blogissa oli oikein kellotettu peruspaidan tekemiseen kuluva aika, 20 min. Ei onnistu minulta sitten millään! Tosin harvoin sitä pystyy mitään ompelemaankaan alusta loppuun yhdeltä istumalta ja usein tulee tehtyä useampaa vaatetta yhtä aikaa, mutta silti.. ;D

• Kaavat: More Gray (OB 4/11) ja Villi Viikinki (OB 6/10)
• Koko: 104 cm
• Kankaat: Ainakin Sampsukasta, Royal-tuotteelta ja Ikasyriltä.

Hienostelutakki

 

Nyt seuraa paljon kuvia, sillä olen niin tyytyväinen tähän uusimpaan ompelukseeni. Puolentoista vuoden jahkailun jälkeen siihen meni kolme päivää ja takki oli valmis! Eli kaksi syksyä, yksi kevät ja yksi talvi ehti vierähtää, ennen kuin ainaisista takkisuunnitelmista tuli totta. Ajattelinkin, että nyt kannattaisi jatkaa samoilla tulilla ja ommella Pojalle kevättakki jo odottelemaan kaappiin. :)

Löysin tämän kankaan Metsolan alelaarista metrin palana loppukesästä. Kangas muotoutui mielessäni heti takiksi, mutta en osannut päättää, että olisiko se kivempi syys- vai talvitakkina. Onneksi viikot vierivät ja talvi ehti jo tulla, niin talvitakkihan siitä tuli. Päällä on siis puuvilla, välissä ohut fleece ja vuorena tikkikangas. Tikkikangas on peräisin kotitaloni vintistä ja fleece on Ikean halpispeitto, joten hintaa ei tullut paljon mitään. Tikkikangasta ei riittänyt huppuun saakka, joten vuoritin sen punaisella fleecellä, joka sekin on kulkeutunut hyllyyni jostain lahjoituksena. Niin ja resorit ovat R-Collectionin tehtaanmyymälästä. Kaikkien värisävyt mätsäsivät toisiinsa ihmeen hyvin, vaikka ovatkin sieltä sun täältä.

Kaavana takissa käytin Tinttiinaa, josta valitsin helman mitan 86 cm:n mukaan, muut kaavat 92 cm:n mukaan ja hihoihin lisäsin mittaa vielä ylimääräiset 2 cm, sekä levensin hiha-aukkoja sentin joka suuntaan. Hupun leikkasin ensin väärän kokoisena, kun en seurannut kaavan varsinaisia ohjeita yhtään. Tinttiinassahan tuli vissiin hupun reunaan karvareunus, jonka leveys olisi siis pitänyt ottaa mukaan huppukappaleisiin. Lisäksi muutin hupun muotoa vielä vähän matkan varrella ja korotin vetoketjun tuonne huppuun asti. Seurasin takin kokoamisessa Tosimummon ohjetta ja tuntui helpoimmalta ommella vetoketju samalla tavalla. Tuo Tosimummon ohje on muuten maailman paras, kun ei tarvitse yhtään pähkäillä ompelujärjestyksen kanssa! 

Vaikka tiesin muiden kokemusten pohjalta, että kaavan hiha-aukot ovat kapeat, ja vaikka lisäsin sitä väljyyttä jo leikkausvaiheessa, niin silti kainalot tuntuivat ahdistavilta, kun laitoin takin päällisen ja vuorin ekaa kertaa sisäkkäin. Vuori oli ihan hyvä, mutta puuvilla kiristi, vaikka kyllä kaavankappaleiden piti olla kaikkien samalla lailla leikattu. Ratkaisin asian lisäämällä kainaloihin tuollaiset kiilat, joka toimikin hätäratkaisuna hyvin.

Koska takkeja valmistuu minulla näemmä näin harvakseltaan, päätin laittaa hihoihin ekstrapaljon pituutta. Harmitti meinaan viime kesänä aika paljon, kun Pojan edellisen kesän kauppatakki olisi kaikkialta muualta ollut vielä hyvän kokoinen, mutta hihat olivat auttamattoman lyhyet. Tällä takilla selvitään luultavasti kaksi talvea, jos hyvin käy. Tai siis hihoista se ei ainakaan ole kiinni. Eli lisäsin jo kaavaan pari senttiä ylimääräistä pituutta ja resorit ovat vielä käännettävää mallia. Tällä hetkellä resorit täytyy kääntää vielä kokonaan hihansuiden päälle, eli kädet saa kasvaa melkein 10 cm, ennen kuin ranteet alkavat vilkkua! ;)

Kerrankin tein myös esivalmistelut huolella, eli muistin laittaa takkiin kaikki härpäkkeet ennen takin kokoamista. Jopa heijastimelle tein paikan sivusaumaan.

Vähän jännitti tänään, kun sovitettiin takkia ekaa kertaa samalla kun lähdettiin sitä kuvailemaan. Mutta malli ja helman mitta olivat juuri sopivat. Hupustakin tuli sopiva päähän, vaikka sen kanssa vähän säädinkin. Pakkasta oli muuten 20 astetta, joten aika pikaisesti piti kuvat ottaa. :)

• Kaava: Tinttiina (OB 6/11)
• Koko: 92 cm
• Kankaat: Puuvilla Metsolasta ja resorit R-Collectionilta. Loput sieltä sun täältä.

Palloja ja pöllö

Ja kastelukannu, mutta se ei sopinut otsikkoon.. ;) Jatkoin edelleen tätä perusvaateprojektia Pikkusiskolle, vähän reippaammilla väreillä tällä kertaa. Tällaiset pitkähihaiset trikoomekot ovat tosi kivoja käytössä, joten näitä on tulossa vielä muutama lisää. Tarkoituksella tein vähän kasvunvaraa, mutta sitä tulikin harmillisen paljon. Tai siis lähinnä helman pituuteen, josta taidankin vielä ottaa käänteen verran pois. Vaikka hyvähän sitä on olla kasvunvaraa, kun kaapista on taas lähtenyt vaatetta vaikka kuinka paljon kiertoon, varsinkin mekkoja juurikin helman lyhyyden takia.

Mekkojen piti olla ihan perusversiot silityskuvien kera, mutta innostuinkin sitten väkertämään molempiin taskut. Kyllähän se ilmettä tuo ja niihin on kiva jemmata aarteita. Yllättäen Pikkusiskon suosikki näistä oli tuo kastelukannu, vaikka olisin veikannut pöllöä.

• Kaava: Loikka muokattuna (OB 4/10)
• Koko: n. 92 cm (kaavan leveys edelleen 74 cm:n mukaan)
• Kankaat: Ei hajuakaan..

Linnunrata

Tämä ihana oranssi linnunrata-trikoo on odottanut jo ihan liian kauan, että tekisin siitä itselleni jotain. En vain ole ollut ihan varma, että mitä siitä tulisi, niin siksi aina joku muu ompelus on kiilannut edelle. Lopulta päädyin omaan tuttuun tunika-kaavaani, johon tein aiemmasta poiketen tuplahihat ruskeasta trikoosta.

Ja vaikken yleensä harrastakaan samasta kuosista useiden eri värien tilailua, niin nyt täytyy myöntää, että postipojan matkassa on tulossa meille päin linnunrataa myös harmaana. Sen verran kiva kuosi tämä on!  

Lisää pinkkiä höystettynä sydämillä

Aika tyttömäistä siis edelleen. Eli Pikkusiskolle lisää perusvaatetta ja samalla näiden kauan hyllyssä lojuneiden kankaiden hävittämistä. Sovituskuvat on tähän vuodenaikaan jotain huvittavan ja surkuhupaisan välimaastosta. Alla tämänkertaisen, tosin touhujen keskellä aika pikaisesti otetun kuvaussarjan paras kuva. :)

• Kaavat: Dreamland (OB 4/11) ja Saimi (OB 1/09).
• Koko: Paita 86/92 cm, housut 92 cm
• Kankaat: Trikoo Lasten Taikamaa, velour Metsola

Pinkki bambi

Teki mieli ommella uutta perusvaatetta Pikkusiskolle. Tein muka setin, mutta tunikasta tulikin melkein mekkomittainen, joten ainakin aluksi taidan pukea sen kanssa sukkikset mieluummin kuin perushousut. Tunikan hihoihin käytin viimeisen palan Saksasta tilattua pallotrikoota ja eteen silitin ruskean bambin. Ihan peruskauraa, mutta aina on kiva saada uutta käyttövaatetta kaappiin!

• Kaavat: Loikka muokattuna (OB 4/10) ja Saimi (OB 1/09)
• Koko: n. 92 cm
• Kankaat: Trikoot Michas Stoffecke & Triteks, velour Jofotex

Miljoona nallea

 

Tai siltä se ainakin tuntui, kun painoin näitä yökkärihousuja! Ajatus lähti siitä, kun kaivoin kangasvärit pitkästä aikaa esille painaakseni pappa-tekstin isänpäivälahjapipoon. Hulautin väriä purkista vähän liikaa yhtä tekstiä varten, joten nuukuuksissani päätin painaa jotain muutakin. Kangashyllystä leikkasin yhden yksivärisen trikoon Pojan yöpuvuksi ja painoin summassa ääriviivanalleja koko housujen alueelle. Kiva, kun tuli vielä kerran tämäkin sabloona käyttöön. Leikkasin sen vain yhtä bodya varten silloin, kun Poika oli vauva.

En jaksanut piirtää kaavoista seuraavaa kokoa, joten lisäilin vaan vapaalla kädellä mittaa lisää molempiin suuntiin samalla kun leikkasin. Aika hyvä tuli, sopivasti vähän reilu. Punaraitaiset resorit laitoin piristämään kokonaisuutta. Poika ei näistä nalleista ollut selvästikään kovin haltioissaan, mutta hyvät unet tuli kuitenkin!

• Kaavat: Night Owl ja Stripy Legs (OB 6/09)
• Koko: n. 110 cm
• Kankaat: Trikoo Triteksiltä

Tähdellinen sienimekko

Vauvalahjaksi menneen liivimekon teemasta inspiroituneena päätin tehdä tähtisienimekon Pikkusiskonkin vaatekaappiin. Pohjaksi valikoitui Metsolan ruohonvihreä joustofrotee ja kantit tein puhtaan valkoisella. Hupun vuoritin punaisella tähtitrikoolla. Eteen laitoin lisäksi vetoketjun, niin sain mekkoon vielä vähän lisää ilmettä.

Inhottava äiti vei lapsen ulos kuvattavaksi räntäsateessa.. :) Alkaa vaan olemaan se aika vuodesta, ettei sisätiloissa riitä valo edes keskipäivällä. Mutta mekkoon olen tosi tyytyväinen, ja toivon, että helman mitta riittää vielä ensi kesänäkin tai ainakin mahdollisimman pitkään.

• Kaava: SK 2/12
• Koko: 86/92 cm
• Kankaat: Joustofrotee Metsolasta ja trikoo voitettu arvonnasta.  

Perusjuttuja

Tässä tällainen pieni sekalainen postaus perusvaatetta, jotka ovat valmistuneet jo jokin aika sitten. Yllä STOP-pipo pojalle fleecevuorella sävytettynä sopivaksi syksyhaalariin. Nythän kyllä tuli jo talvihaalarikelit.. :) Alla skootteri-paita, jonka trikoo oli laadultaan pettymys. Jo kutistuspesun jälkeen kangas oli täynnä vaaleata nukkaa ja skoottereiden takana olevat pallot olivat värjäytyneet tunkkaisen värisiksi. Tosin paita tuli juuri kuudenkympin koneesta ja ihan kun se olisi näyttänyt aavistuksen verran paremmalta. Työkonehousuvelourista surautin perushousut. Näitä ei ole tarkoitus käyttää yhtä aikaa vaikka ne samaan kuvaan länttäsinkin. ;) Ja alimmaisena vielä kaksi pipoa omaan päähän ja yksi miehen päähän Ottobren Baggy-kaavan isoimmalla koolla.

Mustaa

Mustaa on ulkona, kun ikkunasta kurkkaa, ja mustia ovat myös tämänkertaiset vaatteet. Vaikka musta on ehkä synkkä väri, niin tykkään silti itselläni mustista vaatteista. Kun saumurissa oli edelleen mustat langat, niin päätin tuhota yhden kokonaisen trikoon hyllystä pois, ja siitä sainkin sopivasti leikattua yhden pitkähihaisen tunikan ja lisäksi lyhythihaisen bohemianin.

Tämä bohemian on revanssi täysin vastaavasta projektista keväältä. Silloin käytin vahingossa liian paksua interlockia, jolloin koko tunikasta tuli kamalan tönkkö sekä hihojen että helman osalta. Tarvinneeko sanoa, että kyseinen vaatekappale ei ole ollut kertaakaan päällä. Nyt trikoo oli oikean laatuista, mutta siltikään kaikki ei mennyt niin kuin strömsössä.

Halusin taas etukappaleelle poikkileikkauksen framilonin kanssa, mutta sauma tuli muutaman sentin liian alas, vaikka muka piirsin sen oikeaan kohtaan toisen kaavan mukaisesti. No, onneksi helmassa oli jälleen mittaa tarpeeksi, joten leikkasin koko vaatteen tylysti kahtia poistaen vanhan sauman kokonaan ja saumuroin kappaleet takaisin yhteen, lisäten framilonin etukappaleen saumaan. Liivimekossa tämä korjaus onnistui hyvin kerrasta, mutta tässä tapauksessa selkäpuolen sauma jäi pönköttämään kummallisesti. Laitoin siis framilonia jälkikäteen sinnekin, mutta siltikään tunika ei istunut tarpeeksi hyvin. Kaventelin vielä koko vaatetta molemmista sivusaumoista ja vihdoin viimein sain aikaiseksi myös selän puolelta täydellisesti istuvan paidan itselleni.

Pitkähihainen tunika sen sijaan onnistui ihan rutiinilla, kun käytin vanhaa tuttua kaavaani. Hihatkin olen nyt onnistunut muokkaamaan jo kaavaan tarpeeksi kapeiksi, kun useissa versioissa olen joutunut niitä kaventelemaan vielä ekan sovituksen jälkeen. 

• Kaavat: Lyhythihainen: Ottobre 5/09 (Bohemian) muokattuna. Pitkähihainen: Oma
• Koko: n. 34
• Kangas: Trikoo Löytö-Palasta

Ihana vai ihan kamala?

 

Kävin viime perjantaina tosi pitkästä aikaa Eurokankaassa, hakemassa pikaisesti mikrofleeceä. Mies ja lapset odottivat autossa, joten lähes juosten silmäilin palalaarit. Siellä trikoissa oli päällimmäisenä kiva viskoositrikoo syksyn sävyissä, ja hetken miettimisen jälkeen nappasin sen mukaani. Saumurissa oli vielä mustat langat, joten kangas pääsi jonon ohi heti työn alle. Leikkasin kankaan seuraavana aamuna ja käytyäni koiran kanssa kisoissa sain vielä illalla mielettömän ompeluflown. Lapsetkaan eivät päässeet järkevään aikaan nukkumaan, koska Pikkusisko nukkuu samassa huoneessa, jossa ompelen.  

Noh, kun sain mekon ensimmäistä kertaa päälleni, iski pieni epäilys. Kankaana kuosi oli kyllä kiva, mutta entä valmiina vaatteena? Näyttääkö mekko siltä, että on käyty vähän mummon leninkikaapilta lainailemassa päällepantavaa? Miehen diplomaattinen vastaus oli, että "ei se vaatteena näytä ihan niin pahalta kuin kankaana". :)

Mutta kotivaatteita tässä arjessa eniten tarvitaankin ja sellaisena tämä ainakin on ihana! Sekä kankaan laadun että mekon mallin puolesta vaate on tosi mukava päällä. Kaavana on oma vanha luottokaava ja etukappaleelle tein taas poikkileikkauksen framilonin kanssa, mutta takakappale on yhtenäinen. Hihat on pitkät, kun kerran talvea kohti mennään, ja näitä pitkähihaisia trikoovaatteita pitäisikin urakoida vielä muutama.

Ensimmäiset kuvat otettiin ulkona, eikä kuvaaja voinut ystävällisesti kertoa, että mekko sulautuu aika kivasti taustaan.. ;)

• Kaava: Oma 
• Koko: n. 34
• Kangas: Eurokankaan paloista

Kotoilumekko

Rennoksi kotonahiippailuvaatteeksi valmistui kirpparilta löytyneestä neuloksesta liivimekko sen verran isoilla taskuilla, että puhelinkin mahtuu niihin hyvin. Me asutaan kahdessa kerroksessa ja tuntuu, että puhelin on aina siellä väärässä kerroksessa, kun se soi. Myöskään ovikellon yhtäkkiä soidessa ei iske niin suuri paniikki, kun ei ole pelkät kalsarit jalassa. :) Tai onneksi ovikello soi meillä aika harvakseltaan, mutta Pikkusisko nukkuu edelleen päikkärit ulkona, joten oven ulkopuolellekin on kivempi mennä vähän säädyllisemmillä vaatteilla. Ja liivimekko sopii siihen tarkoitukseen paremmin kuin hyvin. 

Taskut tuli aluksi pari senttiä liian matalalle ja myös helmassa oli muutama sentti liikaa pituutta. Päätin siis leikata lähes valmiin mekon ronskisti poikki rintojen alta ja lyhentää helmaa sitä kautta pari senttiä. Samalla kun saumuroin kappaleita takaisin yhteen, laitoin etupuolelle framilonia antamaan tukea ja joustoa. Olenkin tuskaillut, kun minun ompelukoneeni ei suostu framilonia ompelemaan, niin PikkuHoon vinkistä laitoin sen tosiaan saumaan saumuroinnin yhteydessä. Kaikille muille tämä vinkki on varmaan ihan peruskauraa, mutta minulle se ei ollut. :) Harjoittelinkin sitä jo edellisen postauksen tunikan hihansuissa. Mutta tosiaan, virhe kääntyi voitoksi, sillä poikkileikkaus antoi perusmekolle kummasti enemmän ryhtiä ja ilmettä.

• Kaava: Oma
• Koko: n. 34/36
• Kangas: Kirpparilta