Samettitakki

Minä poden ompelukammoa. Suunnittelu on kivaa, mutta jokaisen uuden projektin edessä tunnen itseni voimattomaksi. Kun en vaan osaa, enkä ymmärrä ohjeitakaan. Ja ompelemisessa on liikaa ärsyttäviä työvaiheita ja liikaa sellaista mikronysväämistä, että pitää kököttää lattialla selkä jumissa. Ei ei ei. Neulomisessa sen sijaan (lähes) jokainen työvaihe on nautinnollista ja rentouttavaa. Sitä voi tehdä sohvalla. Se on mun juttu.

Mutta koska suunnittelu on kivaa, niin onhan se turhauttavaa, jos jotain asiaa miettii kuukausikaupalla, eikä mitään tapahdu. Koska ei uskalla aloittaa. Niinpä Ihastellen, ihmetellen -blogissa ollut lausahdus toisen, ainakin entisen ompelukammoisen suusta sai minut toimimaan. "Hyvänen aika! Kankaitahan ne vain ovat." Ja koska tämän takin kankaana on kirpparilta löytynyt pehmoinen samettihame, joka maksoi kokonaisen euron, niin uskalsin aloittaa tekemään takkia Ukolle. Jos se menee pieleen, niin sitten menee..

Paitsi ettei mennyt! :) Tällä kertaa en sooloillut muuten yhtään kaavojen kanssa, paitsi että lisäsin vähän pituutta helmaan ja hihoihin. Ja muokkasin vähän hupun mallia. Hihat piti tehdä kahdesta kappaleesta, kun kangas ei muuten olisi riittänyt. Ensimmäistä kertaa koskaan seurasin orjallisesti ompeluohjeita ja kannatti. Tämähän olikin ihan helppoa! Merkin ompelu niskaan oli takin vaikein työvaihe, kun piti laittaa se käsin, eikä neula meinannut mennä merkistä läpi. Ukon päälle takkia en ole vielä kokeillut, mutta suoraan voin sanoa, että iso se vielä on. Mutta tarkoituskin oli, että tämä on kävelevän taaperon takki. Nyt on kyllä aika hieno fiilis, kun ylitin itseni ihan kympillä! :)

Tästä lähdettiin ja tähän päädyttiin.

• Kaava: SK 10/2007
• Koko: 80 cm
• Kankaat: Sametti kirpparihameesta ja vuoren trikoo Nansoa Löytö-Palasta
• Muuta: KAM-nepit edessä